Spirometriassa tulokset ilmoitetaan BTPS olosuhteissa. BTPS olosuhteen vastaavat keuhkojen sisällä vallitsevia olosuhteita. Keuhkoissa huoneilma siis lämpenee ja kostuu, jolloin se muuttuu BTPS ilmaksi. Koska mittalaite ei tiedä millaista ilmaa huoneessa kulloinkin on maittalaiteasetuksiin tulee syöttää huoneen lämpötila, ilmanpaine ja kosteus. Näillä tiedoilla ohjelmisto tekee ns. BTPS korjauksen sisäänhengityksen aikana.
Kuinka suuri vaikutus sitten on?
Lämpötila ilmoitetaan °C. Suomessa rakennusten sisäilman lämpötilan vaihtelu on aika pientä. Tilanteissa, joissa sisäilman lämpötila muuttuu nopeasti esim. keväisin suora auringonpaiste tai talvinen huoneen tuulettaminen tulee lämpötilan tarkkailua tehdä rutiinisti. 10°C muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tilavuuksiin/tuloksiin noin 4%.
Ilmanpaine ilmoitetaan millibaareina (mbar). Meteorologiassa paineen yksikkönä käytetään usein hehtopascaleita. Yksi hehtopascal vastaa yhtä millibaaria. Ilmanpaineen voi tarkastaa esim. paikallisen lentokentän säätiedoista. Suomessa korkein mittattu ilmanpaine 1066 hPa on mitattu Helsingissä 22.1.1907 ja matalin 940 hPa Rauman Kuuskajaskarissa 27.2.1990. Jos lasketaan teoreettinen tilanne, jossa tämä muuutos tapahtuisi yhden työpäivän aikana 126mhPa muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tilavuuksiin/tuloksiin 0,65%.
Samoin kun edellä mainittu ilmanpaine; kosteuden merkitys ei ole kovin suuri. Suomessa keskuslämmitettyjen rakennusten sisäilman kosteuden vaihtelu ei vaikuta spirometria mittauksen lopputuloksiin kovinkaan paljon. 40% kosteuden muutos vaikuttaa sisäänhengityksen tuloksiin noin 1%.
BTPS korjaus vaikuttaa siis vain sisäänhengitykseen.
Jos mittaat vain uloshengitystä ei BTPS korjauksesta tarvitse välittää.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti