Viitearvoasia onkin sitten monitahoinen ja saa aikaan varmaan useampiosaisen blogikirjoituksen. Viitearvoista on virinnytkin ehkä eniten keskustelua Roadshow koulutuksissa. Ja hyvä niin, keskustelu on aina hyväksi.
Viitearvotutkimuksethan on tehty jonkin etnisen ryhmän tai maantieteellisen alueen populaatiolle. Eli kyseinen tutkimuksen tulisi edustaa määrätyn sukupuolisen, kokoisen ja ikäisen; kyseisen etnisen ryhmän edustajan tai maantieteellisellä alueella asuvan henkilön keuhkoja.
1982 julkaistuissa Viljasen viitearvoissa tutkimuspopulaatio 296 miestä ja 257 naista olivat tupakoimattomia Valtion Rautateiden työntekijöitä. Otosta pidettiin hyvänä, koska VR työtekijät edustivat geneettisesti Suomen eri alueita maaltamuuton seuraksena Helsinkiin tulleita ihmisiä. Mittaukset tehtiin kuivamäntäspirometrilla.
1998 julkaistuissa Koillisen viitearvoissa tutkimuspopulaation muodostivat 250 6-16 vuotiasta Vaasalaista tervettä tyttöä ja poikaa. Mittaukset tehtiin virtaustilavuus spirometrilla ja PEF mittaukset erikseen Wrightin mekaanisella mittalaitteella.
Ongelma syntyy sitten siitä jos halutaan tutkia henkilöä joka ei edusta kyseistä etnistä ryhmää tai ei ole alunperin kotoisin kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta. Jos asiakas on erivärinen, kokoinen tai muotoinen kun viitearvon tekoon käytetty populaatio. Suomessa ollaan siirrytty maaltamuutosta maahanmuuttoon ja viitearvojen valinta alkaa olla monimutkaista. Mitä viitearvoa käytetään näillä maahanmuuttaneilla tai heidän lapsillaan?
Mainittakoon tässä yhteydessä, että Suomessa ollaan tällä hetkellä tekemässä uutta viitearvoatutkimusta. Tuloksia odotetaan mielenkiinnolla.
Mikähän tuo tutkimuspopulaatio on uusissa viitearvoissa?
Viitearvotutkimuksessa käytetyn kuivamäntäspirometrin ja mekaanisen PEF mittarin ongelmista myöhemmissä blogimerkinnöissä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti